Pussy Riot
Pussy Riot by Igor Mukhin.jpg
Sju medlemmar i Pussy Riot.
BakgrundRyssland Moskva, Ryssland
GenrerRiot grrrl, punk
År som aktiva2011
Medlemmar
Nadezjda Tolokonnikova
Maria Aljochina
Jekaterina Samutsevitj
Diverse anonyma medlemmar
Utmärkelser
LennonOno Grant for Peace (2012)
Hannah Arendt-priset (2014)
Václav Havel Prize for Creative Dissent (2014)[1]

Pussy Riot är en feministisk rysk punkgrupp, konstnärskollektiv, aktivistgrupp och performancekollektiv.

Bandet bestod från början av 11 kvinnliga medlemmar i åldrarna 20–33 år. De genomför ofta aktioner med spontanspelningar och genom musiken försöker de belysa frågor om yttrandefrihet och jämställdhet, ofta med en tydlig kritik mot Rysslands president Vladimir Putin.[2]

Fängelsestraff för huliganism

Sommaren 2012 dömdes tre av medlemmarna till två års fängelse för huliganism efter att utan kyrkans medgivande ha genomfört ett regimkritiskt performance framför ett altare i Kristus Frälsarens katedral i Moskva i februari. Domaren menade att de drivits av hat och fientlighet mot troende samt att deras framträdande varit blasfemiskt.[3] Spelningen i Frälsarkatedralen var enligt bandet själva ett försök att visa kopplingen mellan Putin och ledarna i den rysk-ortodoxa kyrkan.[2]

Fallet väckte internationell uppmärksamhet och många kulturarbetare, såväl ryska som internationella, ställde sig på Pussy Riots sida och menade att åtalet strider mot yttrandefriheten.[2] Bland de mer namnkunniga artister som uttalade sitt stöd för Pussy Riot fanns Paul McCartney, Björk, Madonna och Red Hot Chili Peppers.[4][5]

2018 stormade de planen under den pågående VM-finalen i fotboll mellan Frankrike och Kroatien. Matchen spelades i Moskva.

Referenser

Externa länkar

Pussy Riot
Pussy Riotin seitsemän jäsentä.
Pussy Riotin seitsemän jäsentä.
Tiedot
Toiminnassa 2011–
Tyylilaji punkrock, riot grrrl
Kotipaikka Moskova, Venäjä
Aiheesta muualla
Kotisivut

Pussy Riot on yhteisöllinen venäläinen feministinen punk rock -yhtye[1] ja aktivistiryhmä, joka tunnetaan erityisesti ex tempore -performanssien järjestämisestä Moskovassa. Yhtye on järjestänyt niitä epätavallisissa paikoissa kuten metroasemalla, poliisivankilan katolla, kirkossa, johdinauton katolla, Punaisella torilla ja vuoden 2018 jalkapallon MM-kilpailujen loppuottelussa. Esitysten aiheina ovat olleet muun muassa naisen asema Venäjällä ja vuonna 2012 erityisesti pääministeri Vladimir Putinin arvostelu sekä muun muassa syksyn 2011 duuman vaalien epärehellisyys.

Esityksensä jälkeen helmikuussa 2012 Kristus vapahtajan katedraalissa Moskovassa kolme Pussy Riot -ryhmän jäsentä pidätettiin ja tuomittiin elokuussa kahden vuoden vankeusrangaistuksiin.[2] Heistä Samutsevitšin tuomio muutettiin lokakuussa 2012 ehdolliseksi, koska hän ei ollut ehtinyt esiintyä.[3] Joulukuussa 2013 myös Aljohina ja Tolokonnikova vapautettiin osana Venäjän laajaa armahdusaaltoa[4].

Aktivistiryhmä

Yhtye on pukeutunut värikkäästi lyhyihin mekkoihin ja sukkahousuihin myös talvipakkasilla. Päässään heillä on värikkäät kasvonaamiot. He esiintyvät tavallisesti naamioituneina myös haastatteluissa ja käyttävät aina salanimiä, jonka takia ei tiedetä, ketkä kulloinkin ovat esityksissä mukana.[1]

Linjakseen yhtye esittää punkin ja feminismin lisäksi vasemmistolaisen antiautoritarismin, seksuaalisen tasavertaisuuden ja poliittisten vankien vapauttamisen.[5]

Ryhmittymään kuuluu kymmenkunta esiintyjää ja noin 15 hengen tekniikasta vastaava ryhmä, joka kuvaa esiintymiset ja lataa ne internetsivustoille.[6][7]

Esikuvikseen ryhmä mainitsee amerikkalaisen feministipunkliikkeen Riot grrrl sekä ukrainalaisen performanssiryhmän Femen, joka niin ikään on järjestänyt näyttäviä ja laillisuuden rajamailla olevia tempauksia samankaltaisten tavoitteiden edistämiseksi.

Pussy Riot on lähellä venäläistä Voina-ryhmää, joka tunnetaan provokatiivisista ja poliittisesti latautuneista katutaideperformansseista.[8] Vuonna 2005 perustettu ryhmä toimi vuoden 2012 Berliinin nykytaiteen biennaalin apulaiskuraattoreina. [9]

Mielenosoitus kirkossa

Pussy Riot esiintymässä Punaisella torilla, Moskovassa 20. tammikuuta 2012.

Yhtye esitti helmikuussa 2012 Venäjän presidentinvaalikampanjan aikana presidenttiehdokkaana olevaa Vladimir Putinia vastustavan "punk-rukouksen" nimeltä Jumalanäiti, karkota Putin Venäjän ortodoksisen kirkon Kristus vapahtajan katedraalissa Moskovassa.[10] Noin 40 sekuntia kestäneessä esityksessä[11] kirkossa olleet henkilöt, kuten alttarista vastaava seminaarilainen, seurakuntalainen ja turvallisuusmies yrittivät estää esityksen ja repiä pois esiintyjien käyttämät huput.[12] Tuomion julistamisen jälkeen Helsingin Sanomissa julkaistiin suomennos yhtyeen esittämän laulun sanoista.[10]

Pidätys ja oikeudenkäynti

Pussy Riotin johtohahmo Nadežda Tolokonnikova Taganskin alueen oikeusistuimessa Moskovassa.

Ryhmä pääsi pakenemaan paikalta, mutta myöhemmin kolme yhtyeen jäsentä pidätettiin, ja heidän odotettiin saavan syytteen huliganismista huhtikuun lopussa 2012, mihin saakka heidät määrättiin pidettäväksi vangittuina.[13][14]

Pidätetyt ja tuomitut

Maria Vladimirovna Aljohina (Мари́я Влади́мировна Алёхина, s. 6.6.1988) on neljännen vuoden opiskelija Journalismin ja luovan kirjoittamisen instituutissa Moskovassa. Hän on ympäristöaktivisti Greenpeace Russiassa, ja vastusti Himkin metsän kehittämisprojektia. Hän toimi vapaaehtoisena Moskovan Lastenpsykiatrisessa sairaalassa. Hänellä on viisivuotias poika Philip. Hän toimi aktiivisesti oikeudenkäynnissä: ristikuulusteli todistajia, ja kyseenalaisti voimakkaasti syytteitä ja oikeudenkäynnin kulkua. Aljohina, joka on vegaani, pyörtyi nälästä oikeudenkäynnin aikana, koska Venäjän vankilat eivät tarjoa vegaaniaterioita.

Jekaterina Stanislavovna Samutsevitš (Екатери́на Станисла́вовна Самуцевич, s. 9.8.1982) on tietokoneohjelmoija ja valmistunut Rodtšenkon valokuvaus- ja multimediakoulusta Moskovassa. Hän toimi kahden vuoden ajan puolustuslaitteiden neuvottelijana salaisessa projektissa kehittämällä ohjelmaa sukellusvene K-152 Sherpan ydinhyökkäystä varten. Sen jälkeen hän on toiminut freelance-ohjelmoijana. Hän on kiinnostunut HLBT-asioista. Oikeuden istunnoissa oli mukana hänen isänsä Stanislav Samutsevitš.

Nadežda Andrejevna Tolokonnikova (Наде́жда Андре́евна Толоко́нникова, s. 7.11.1989) on Moskovan valtionyliopistossa opiskeleva filosofian opiskelija, jolla on kokemusta poliittisesta aktivismista katutaideryhmä Voinassa. Hän on naimisissa Pjotr Verzilovin kanssa ja hänellä on nelivuotias tytär Hera. Hänellä on Kanadan oleskelulupa ja hänen aviomiehellään Kanadan ja Venäjän kaksoiskansalaisuus.

Elokuun lopulla uutisoitiin, että kaksi aktivistiryhmän jäsenistä oli paennut Venäjältä. He värväävät ulkomaalaisia feministejä valmistellakseen uusia tekoja. Erään tuomitun aviomies kertoi, että paenneet olivat mukana esityksessä. Tuntemattoman henkilön antaman tiedon mukaan ryhmällä on edelleen Venäjällä 12 – 14 aktiivisesti toiminnassa mukana olevaa jäsentä.[15]

Oikeudenkäynti

Oikeudenkäynti oli aluksi määrä pitää huhtikuun lopulla, mutta se siirrettiin pidettäväksi kesäkuussa 2012, ja johon asti pidätetyt olivat vankilassa.[16][17] Kesäkuussa 2012 pidätystä jatkettiin. Julkisuudessa esitettiin tuolloin, että heille saatetaan antaa jopa seitsemän vuoden vankeustuomio.

Reaktiota pidätykseen

Venäjän kirkko hyökkäsi esitystä vastaan voimakkaasti, mutta yleinen mielipide kääntyi alun suuttumuksen jälkeen myönteisemmäksi, ja vain kymmenen prosenttia mielipidetiedusteluun vastanneista halusi heidät vankilaan. Aktivisteille perustettiin tukiryhmä Freepussyriot.org. Esitettiin myös, että kyse olisi provokaatiosta, jolla valtaa arvostelevan oppositioryhmän kimppuun voitaisiin käydä.[16]

Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International otti kantaa vangitsemiseen ja vaatii pidätettyjen vapauttamista. Järjestön mukaan rauhanomaiseksi mielipiteen ilmaukseksi luokiteltava tapaus ei ole syy vankeustuomioon, ja järjestön mukaan naiset ovat mielipidevankeja.[18] [19]

103 venäläistä kulttuurivaikuttajaa esitti 27. kesäkuuta 2012 vetoomuksen ryhmän puolesta. Allekirjoittajat katsoivat, ettei ryhmä ole syyllistynyt rikokseen. Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet muun muassa DDT-yhtyeeseen kuuluva Juri Ševtšuk sekä näyttelijät Tšulpan Hamatova ja Jevgeni Mironov.[1] Kansainvälisistä artisteista esimerkiksi Red Hot Chili Peppers -yhtye otti kantaa Pussy Riotin puolesta. Yhtyeen laulaja Anthony Kiedis piti Moskovassa järjestetyssä konsertissa päällään t-paitaa, jossa luki Pussy Riot. Myös suomalainen pianisti Iiro Rantala perui esiintymisensä Moskovassa heinäkuussa 2012 vastustaakseen Pussy Riotin vangitsemista.[20] Näiden lisäksi myös kansainvälisesti suositut yhtyeet Franz Ferdinand ja Faith No More ottivat kantaa Pussy Riotin puolesta. Faith No More esitti alkukesän 2012 Moskovan konsertissaan encorena kappaleensa "We care a lot" bändin jäsenet kommandopipoihin naamioituneina. Myös Madonna ilmoitti vastustavansa Venäjän sensuuria ja täten myös kannattavansa Pussy Riotin toimia. Kiss-yhtye liittyi myös mukaan Pussy Riotia tukevien artistien rintamaan.[21]

Tuomio

Ryhmän kolme jäsentä tuomittiin 17. elokuuta 2012 kahdeksi vuodeksi vankeuteen huliganismista. Moskovalainen tuomioistuin totesi päätöksessään, että feministisen punk-kollektiivin jäsenet ovat syyllistyneet uskonnonvastaiseen huliganismiin.[22] Ryhmä ilmoitti, että se ei aio anoa armoa presidentti Putinilta.[23] Aktivistiryhmän jäsenet valittivat vankeustuomiostaan ja naisten asianajajat toimittivat valituksen moskovalaiseen oikeusistuimeen 27. elokuuta.[24]

Jekaterina Samutsevitšin tuomio muutettiin ehdolliseksi ja hänet vapautettiin lokakuussa 2012.[3] Maria Aljohina ja Nadežda Tolokonnikova pääsivät vapaaksi joulukuussa 2013.[4]

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan Venäjän on maksettava ryhmän jäsenille noin 50 000 euroa, koska heidän oikeuksiaan vapauteen ja reiluun oikeudenkäyntiin loukattiin, he joutuivat epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteiksi ja tuomio rikkoi sananvapautta.[25]

Kansainvälisiä reaktioita tuomioon

Amnesty International kutsui ryhmän jäsenten saamaa tuomiota "takaiskuksi sananvapaudelle Venäjällä".[26] Human Rights Watchin Hugh Williamson sanoi: ”syytteet ja tuomio – – vääristävät sekä tosiasioita, että lakia. – – Näitä naisia ei olisi saanut tuomita viharikoksista ja heidät pitäisi vapauttaa välittömästi.”[27]

Kanadan ulkoministerin lehdistösihteerin mukaan kanadalaisten arvojen esiintuonti, johon kuuluvat vapaus, demokratia, ihmisoikeudet ja lain noudattaminen, ovat esillä näkyvästi keskusteluissa Venäjän viranomaisten kanssa.[28] Yhdysvaltojen suurlähetystö Moskovassa tweettasi, että tuomio "vaikuttaa suhteettomalta suhteessa tekoihin" ja Yhdysvaltain ulkoministeriö pyysi Venäjää "tarkastelemaan tapausta uudelleen ja takaamaan, että ilmaisunvapauden oikeutta kunnioitetaan".[29] Presidentti Barack Obama ilmaisi pettymyksensä ja Valkoinen talo lausui: ”Olemme vakavasti huolissamme siitä, miten näitä kolmea nuorta naista on kohdeltu Venäjän oikeusjärjestelmässä.”[30]

EU:n ulkoasioista vastaava Catherine Ashton kuvasi myös tuomiota "suhteettomaksi" ja kritisoi kolmen nuoren naisen saamaa tuomiota heidän ilmaistuaan rauhanomaisesti näkemyksiään:

»”Lisättynä raportteihin bändin jäsenten huonosta kohtelusta heidän pidätyksensä aikana ennen tuomiota ja raportoidut oikeudenkäynnin säännöttömyydet antavat aiheen esittää vakava kysymysmerkki Venäjän kansainvälisille velvotteille reilusta, läpinäkyvästä ja puolueettomasta oikeusprosessista. Se on myös vastoin Venäjän kansainvälisiä velvoitteita ilmaisunvapauden suhteen.
Tapaus on lisä viimeaikaisiin oppositioaktivistien poliittisesti motivoidun pelottelun ja tuomitsemisen kasvuun Venäjän Federaatiossa, suuntaus, jota Euroopan unioni tarkastelee yhä huolestuneemmin. Ihmisoikeuksien kunnioitus ja lain noudattaminen on erottamaton osa EU:n ja Venäjän suhteita.”[31]»

Venäläinen ihmisoikeusaktivisti Ludmila Alexejeva sanoi mielipiteenään, että tuomio oli poliittisesti motivoitu, "eikä se ole lain, tavallisen järjen tai armon mukainen".[28] Protestien järjestäjä ja oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi kuvasi tuomiota "Vladimir Putinin kirjoittamaksi", ja kutsui sitä Putinin kostoksi.[28] Venäläinen kirjailija Boris Akunin osallistui protesteihin tuomion julistamisen päivänä ja sanoi: ”Putin on tuominnut itsensä puolitoista vuotta kestävään kansainväliseen häpeään ja nöyryytykseen”.[30] Irina Jarovaya, Putinin Yhtenäinen Venäjä -puolueen puolueneuvoston jäsen puolusti tuomiota, lausuen: ”He ansaitsivat sen”.[32]

Pohjoismaiden neuvoston poliitikot vetosivat Itämeren parlamentaarikkokonferenssissa Pietarissa Venäjän viranomaisiin, jotta nämä ottaisivat Pussy Riot -jutun uuteen käsittelyyn.[33]

Vapautuksen jälkeen

Jekaterina Samutsevitš on jatkanut aktiviista toimintaansa muun muassa sveitsiläisen teatteriohjaaja Milo Raun kanssa, joka halusi tehdä aiheesta teatteriesitystä,[34] ja on aikonut valittaa kohtelustaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.[35] Aljohina ja Tolokonnikova ovat yhteisen julistuksensa mukaan kannattamassa talousrikoksista tuomittua ja samoihin aikoihin armahdettua oligarkkia Mihail Hodorkovskia Venäjän presidentiksi Vladimir Putinin tilalle.[36] Tämä ei vankeutensa kärsittyään Saksaan siirtyneenä ole ilmaissut halukkuuttaan palata politiikkaan.[37]

Dokumenttielokuva Pussy Riot: A Punk Prayer on pyrkinyt Oscar-ehdokkaiden joukkoon. Sen esittäminen Moskovassa 29. joulukuuta 2013 lienee estetty.selvennä[38]

Kaksi yhtyeen jäsentä, Maria Aljohina ja Olga Borisova, pidätettiin elokuussa 2017 Venäjällä elokuvantekijä Oleg Sentsovin vapauttamiseksi järjestetyssä mielenosoituksessa.[39]

Lusine Džanjan ja Aleksei Knedljakovski hakivat vuonna 2018 turvapaikkaa Ruotsista.[40] Tammikuussa 2019 he saivat kielteisen päätöksen.[41]

Maria Aljohina pakeni Venäjältä huhtikuussa 2022, kun Venäjän viranomaiset ilmoittivat, että hänen kotiarestinsa muutettaisiin 21 päiväksi rangaistussiirtolassa. Ystävä ajoi Aljohinan Valko-Venäjän rajalle, josta hän matkusti Liettuaan. Nyt (toukokuussa 2022) hän asuu Vilnassa.[42]

Reaktiota Suomessa

Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja piti Pussy Riot -ryhmän jäsenten saamaa kahden vuoden vankeustuomiota kovana. Hän totesi: ”Ei tästä varmaan sakkotuomiota kummempaa olisi ollut jaossa Suomessakaan”.[43]

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin vieraillessa Suomessa presidentti Sauli Niinistö nosti esiin "kansalaisyhteiskuntaa koskevat tapahtumat Venäjällä viime aikoina".[44]

Neuvotellessaan ulkoministeri Tuomiojan kanssa ulkoministeri Lavrov puolusti kolmelle yhtyeen jäsenelle annettuja kahden vuoden vankeustuomioita ja kehotti olemaan ylidramatisoimatta asiaa. Hän sanoi Venäjällä rienauksesta annettavien tuomioiden olevan linjassa esimerkiksi Saksan ja Suomen kanssa. Yle Uutisten mukaan Lavrov jätti kuitenkin mainitsematta, että Venäjällä rangaistukset ovat olleet rangaistusasteikon yläpäässä, toisin kuin Euroopassa.[45]

Helsingin yliopisto lähetti elokuussa 2012 oikaisupyynnön niihin tiedotusvälineisiin, jotka ovat julkaisseet Suomen Antifasistisen komitean levittämää valheellista tietoa professori Teivo Teivaisen toiminnasta Pussy Riotin tukemisessa.[46][47][48]

Jalkapallon MM-finaali 2018

Pussy Riotin neljä jäsentä häiriköivät 15. heinäkuuta 2018 pelatussa jalkapallon MM-finaalissa Moskovassa, kun he ryntäsivät kentälle kesken pelin.[49] Pussy Riot kertoi halunneensa osoittaa mieltään Venäjän ihmisoikeustilannetta ja oikeuslaitosta vastaan. Lisäksi yksi aktivisteista sanoi, että tarkoitus oli myös paheksua kansainvälistä jalkapalloliitto Fifaa. Kaikki aktivistit saivat seuraavana päivänä 15 päivän vankilatuomion sekä kolmen vuoden porttikiellon urheilutapahtumiin.[50]

Epäilty myrkytystapaus

Syyskuussa 2018 Nadežda Tolokonnikovan aviomies Pjotr Verzilov sai sairauskohtauksen Moskovassa ja joutui sairaalaan. Hänen epäiltiin tulleen myrkytetyksi[51] ja hän menetti näkö-, puhe- ja kävelykykynsä. Hänet lennätettiin Moskovasta Berliiniin sairaalahoitoon.[52] Verzilov on Pussy Riotin jäsen. Hän on yksi jalkapallon MM-finaalissa 2018 kentälle rynnänneistä henkilöistä.

Diskografia

  • ”Putin Lights Up the Fire” [53]

Katso myös

Lähteet

  1. a b c Aishi Zidan, Taiteilijat vetosivat Pussy Riotin puolesta, Helsingin sanomat 28.6.2012 s, A15
  2. Pussy Riot kahdeksi vuodeksi telkien taa Yle uutiset ulkomaat 17.8.2012
  3. a b http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/vain-yksi-pussy-riotin-jasenista-vapaaksi/608444/
  4. a b Molemmat vankilassa olleet Pussy Riotin jäsenet on vapautettu
  5. Yuliya Ponomareva: Feminist punks smash taboos The Moscow News. Viitattu 16.3.2012. (englanniksi)
  6. Corey Flintoff: In Russia, Punk-Rock Riot Girls Rage Against Putin 8.2.2012. NPR. Viitattu 15.3.2012. (englanniksi)
  7. Miriam Elder: Feminist punk band Pussy Riot take revolt to the Kremlin The Guardian. (englanniksi)
  8. Walter Mayr: Voina Challenges Putin with Imagination Der Siegel. 21.12.2011. SPIEGELnet GmbH. Viitattu 19.8.2012. (englanniksi)
  9. 7th Berlin Biennale 2012 Universes in Universe. Berlin Biennale for Contemporary Art. Viitattu 19.8.2012. (englanniksi)
  10. a b Pussy Riot, Anton Nikkilä (suom.): Näin Pussy Riot lauloi kirkossa. Helsingin Sanomat, 18.8.2012. Sanoma OY.
  11. Masha Gessen: Pussy Riot, Modern Russian Women Trapped in Putin’s Time Machine The Daily Beast. 18.8.2012. The Newsweek/Daily Beast Company LLC. Viitattu 19.8.2012. (englanniksi)
  12. http://internacional.elpais.com/internacional/2012/07/27/actualidad/1343413580_029043.html
  13. Kevin O'Flynn: Pussy Riot vs Vladimir Putin: the feminist punk band jailed for cathedral protest 10.3.2012. The Observer. Viitattu 15.3.2012. (englanniksi)
  14. One more Pussy Riot member detained 16.3.2012. RIA Novosti. Viitattu 16.3.2012. (englanniksi)
  15. Pussy Riot: Kaksi jäsenistä pakeni Venäjältä ESS.fi. 26.8.2912. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 5.9.2012.
  16. a b Luukkanen, Arto: Venäjän kirkko kovana punkkarinaisille, Helsingin Sanomat 29.4.2012 sivu D3
  17. Pussy Riot Member Ordered Held Until June 24 20.4.2012. The Moscow Times. Viitattu 20.4.2012. (englanniksi)
  18. Amnesty vaatii Venäjää vapauttamaan Pussy Riotin 4.4.2012. Yle. Viitattu 5.4.2012.
  19. Muusikoilta tukea Pussy Riot-yhtyeelle 10.3.2012. Kansan Uutiset-verkkolehti. Viitattu 26.7.2012.
  20. Iiro Rantala perui Venäjän-esiintymisen Pussy Riot-yhtyeen pidätyksen vuoksi 24.7.2012. Yle uutiset kulttuuri. Viitattu 25.7.2012.
  21. Pussy Riot saa tukea rockjättiläiseltä MTV3 kulttuuri 22.8.2012
  22. Pussy Riot tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen MTV3.fi, Ulkomaat. 17.8.2012. MTV3, Reuters. Viitattu 5.9.2012.
  23. Pussy Riot ei ano armoa Putinilta MTV3.fi, Ulkomaat. 20.8.2012. MTV3, STT. AFP. Viitattu 5.9.2012.
  24. Pussy Riotin jäsenet valittavat tuomioistaan MTV3, Ulkomaat. 27.8.2012. MTV3, AFP, STT. Viitattu 5.9.2012.
  25. Euroopan ihmisoikeus­tuomioistuin: Venäjä rikkoi ihmisoikeussopimusta Politkovskajan murhatutkinnassa ja Pussy Riotin kohtelussa Helsingin Sanomat. 17.7.2018.
  26. Pussy Riot yhtyeen jäsenten tuomio takaisku sananvapaudelle Venäjällä Amnesty International. 17.8.2012. Amnesty International. Viitattu 5.9.2012.
  27. Pussy Riot: Band Members' Conviction a Blow to Free Expression Huff Post, The World, The Blog. 17.8.2012. TheHuffingtonPost.com, Inc.. Viitattu 4.9.2012. (englanniksi)
  28. a b c Daniel Schwartz: Anti-Putin Pussy Riot band members jailed for 2 years (reportaasi) CBC News, World. 17.8.2012. CBC Radio-Canada. Viitattu 4.9.2012. (englanniksi)
  29. Victoria Nuland: Sentencing of Pussy Riot Punk Band Members in Russia (ministeriön julkilausuma) 17.8.2012. The U.S. State Department. Viitattu 4.9.2012. (englanniksi)
  30. a b Nataliya Vasilyeva: Pussy Riot members sentenced to 2 years in prison USA Today. 17.8.2012. Gannett Co. Inc. Viitattu 4.9.2012. (englanniksi)
  31. Pussy Riot trial reaction: band members’ conviction criticised by EU, US The journal.ie. 18.8.2012. Journal Media Ltd.. Viitattu 5.9.2012. (englanniksi)
  32. Timothy Heritage ja Maria Tsvetkova: Russia's Pussy Riot protesters jailed for two years Reuters. 18.8.2012. Thomson Reuters. Viitattu 4.9.2012. (englanniksi)
  33. Pohjoismaiden neuvosto arvostelee Pussy Riotin tuomiota Pietarissa pidetyssä parlamentaarikkokonferenssissa Norden. 27.8.2012. Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto. Viitattu 5.9.2012.
  34. Pussy Riot näytelmän ohjaaja kahnauksessa poliisin kanssa YLE Uutiset. 4.3.2013. Viitattu 30.12.2013.
  35. Vapautettu Pussy Riot yhtyeen jäsen valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen 19.10.2012. radio Venäjän ääni. Viitattu 29.12.2013.
  36. Pussy Riotin vapautetut jäsenet haluavat Hodorkovskin valtaan Karjalainen. 27.12.2013. Viitattu 29.12.2013.
  37. Hodorkovski ei aio palata politiikkaan Taloussanomat. 22.12.2013. Viitattu 29.12.2013.
  38. Pussy Riot -dokumentin näytös estettiin Moskovassa Ilta-Sanomat. 29.12.2013. Viitattu 29.12.2013.
  39. Kaksi Pussy Riot -yhtyeen jäsentä pidätetty Venäjällä iltalehti.fi. Viitattu 8.8.2017.
  40. Kaksi Pussy Riot -yhtyeen jäsentä hakee turvapaikkaa Ruotsista, Iltalehti 24.1.2018
  41. Luke Harding: Russian activists denied asylum in Sweden The Guardian. 21.1.2019. Viitattu 22.1.2019. (englanniksi)}
  42. Elias Kaskela: Pussy Riotin johtohahmo pakeni Venäjältä Ilta-Sanomat. 10.5.2022. Viitattu 10.5.2022.
  43. Tuomioja Ylelle: Pussy Riot -tuomio on todella kova MTV3.fi, Kotimaa. 17.8.2012. MTV3. Viitattu 5.9.2012.
  44. Lavrovin Suomen-vierailu alkoi Niinistön tapaamisella Yle Uutiset. 20.8.2012. Yle. Viitattu 5.9.2012.
  45. Venäjän ulkoministeri puolustaa kovaa arvostelua nostattaneita Pussy Riot -tuomioita Yle Uutiset. 20.8.2012. Yle, AFP. Viitattu 5.9.2012.
  46. Tommi Nieminen: NEWS ANALYSIS: Pussy Riot, the professor, and playing the media game. Helsingin Sanomat, 24.8.2012. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  47. Yliopisto oikaisee median virheitä professori Teivaisen toiminnasta Helsingin yliopisto, Ajankohtaista. 16.8.2012, päivitetty 21.8.2012. Helsingin yliopisto. Viitattu 24.8.2012.
  48. Saska Saarikoski: Venäjän vihollinen Hs.fi. 31.8.2012. Sanoma company. Viitattu 5.9.2012.
  49. Turvatoimet pettivät jalkapallon MM-finaalissa – punkbändi Pussy Riot pääsi ryntäämään viheriölle kesken ottelun yle.fi. Viitattu 15.7.2018.
  50. Suvinen, Teemu: Venäjällä ei aikailtu: kaikki neljä MM-finaalissa kentälle rynnännyttä tuomittiin vankilaan Ilta-Sanomat. 16.7.2018. Viitattu 17.7.2018.
  51. Pussy Riot activist Pyotr Verzilov 'in hospital' BBC. 13.9.2018. Viitattu 13.9.2018. (englanniksi)
  52. Saksalaislääkärit: Jalkapallon MM-finaalissa kentälle juossut Pussy Riot -aktivisti myrkytettiin - menetti näkö- ja puhekykynsä iltalehti.fi. Viitattu 18.9.2018.
  53. Rollingstone.com: Pussy Riot drop new single "Putin Lights Up the Fires" viitattu 24.8.2012

Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pussy Riot.

 

Pussy Riot

Sedam maskiranih članica benda Pussy Riot
Informacije
Porijeklo Moskva
Žanrovi Punk rock, riot grrrl
Godine aktivnosti 2011 (2011)
Website pussy-riot.livejournal.com

Pussy Riot je ruski feministički, anarhistički, punk rock muzički kolektiv, poznat po izvođenju politički motiviranih protestnih performansa u Moskvi, odnosno kritici predsjednika Vladimira Putina. Pussy Riot je u originalu deo Vojne- revolucionarne grupe ruskih umetnika

21. februara 2012. su tri članice benda, nastojeći protestirati protiv predstojećeg izbora Putina za predsjednika Rusije, u Hramu Hrista Spasitelja u Moskvi izvele performans tokom koga su se popele na oltar i izvele pjesmu, odnosno performans u kojoj su napale rusku vladu, predsednika i rusku pravoslavnu crkvu. U zapadnim medijama taj performans je prikazan riječma da su one tražile od Bogorodice da "odnese Putina", a moskovskog patrijarha Kirila, poglavara Ruske pravoslavne crkve, optužile da "vjeruje u Putina umjesto u Boga" te pogrdnim riječima zatražile smrt pripadnika ruske vlade i njeno nasilno rušenje.

3. marta 2012. su dvije sudionice akcije - Marija Aljohina i Nadežda Tolonikova - uhapšene i optužene za "huliganizam". 16. marta je uhapšena i treća članica Jekaterina Samuševič. Formalna optužnica protiv tri žene je podnesena 4. juna, a suđenje otpočelo 30. jula. Sve tri optuženice su za vrijeme suđenja ostale u pritvoru. 17. augusta su proglašene krivima i osuđene na po dvije godine zatvora.

Rusku javnost je verovala u poštenost suđenja i njihovu krivicu (44 % naprema 17 %), a samo manje od 10 % stanovnika veruje da je njima suđeno na zahtev Putina ili ruskog patrijarha [1]. U međunarodnoj, a pogotovo zapadnoj javnosti su hapšenje, suđenje i presuda izazvale u pravilu negativne reakcije.

Vanjske veze

Pussy Riot
Portret
Osnovni podatki
IzvorMoskva, Rusija
SlogiPunk rock
Leta delovanja2011 (2011)–danes

Pussy Riot ['pʊsɪ 'raɪət] (slovensko približno „Pičkin izgred“) je ruska feministična punk rock skupina, ki izvaja politične provokativne performanse v Moskvi.

Po neodobrenem performansu proti Putinu v moskovski katedrali Kristusa Odrešenika marca 2012 so tri članice skupine aretirali zaradi huliganstva. Proces se je pričel konec julija. Nekatere pravoslavne skupine in verniki so zahtevali strogo kazen za dejanje, ki so ga dojemali kot zločin iz sovraštva in bogokletnost. Državni tožilec je zahteval za trojico zaporno kazen zaradi blasfemije/zlorabe Boga. Večina Rusov je podpirala sojenje,[1] dokler si niso članice skupine pridobile domače in mednarodne podpore zaradi pritožb o slabem ravnanju v priporu in zagrožene 7-letne zapone kazni.[2][3]

17. avgusta 2012 so tri članice obsodili huliganstva, ki ga je motiviralo versko sovraštvo. Vsaka je dobila dve leti prisilnega dela.[4] Dve sta kazen odslužili skoraj v celoti, tretja pa se je s sodiščem pogodila za manjšo kazen.[5]

Ruska pravoslavna cerkev je prosila oblasti, naj pokažejo usmiljenje – znotraj okvirov zakona do osumljenih žensk v upanju, da se bodo izogibale ponavljanju bogokletnih dejanj v prihodnosti.[6] Istočasno je izjavila, da ne dvomi o pravičnosti odločitve sodišča.[6] Sojenje je privabilo mednarodno pozornost kot simbol ruske netolerance do disidentov.[7]

Ministri za zunanje zadeve Nemčije, Švedske in predstavniki Evropske unije so označili trditev za nesorazmerno.[8]Poljaki so trdili, da večina Rusov ne podpira skupine Pussy Riot, in verjeli v poštenost sojenja.[1]

Sklici in opombe

Zunanje povezave

Pussy Riot
Sedem z členiek Pussy Riot v januári 2012
Sedem z členiek Pussy Riot v januári 2012
Základné informácie
Pôvod Moskva, Rusko
Žáner(-re) Punk rock, Protestné umenie, Riot grrrl
Pôsobenie 2011-súčasnosť
Webstránka pussy-riot.livejournal.com
Členovia skupiny:
Nadežda Tolokonnikovová
Marija Aľochinová
Jekaterina Samucevičová
Niekoľko anonymných členov

Pussy Riot je ruská ženská punková skupina založená v Moskve v roku 2011. V priebehu jej histórie sa v kapele vystriedalo asi 11 členiek. Skupina sa stala mediálne známa predovšetkým neautorizovanými provokatívnymi vystúpeniami, ktoré boli po sfilmovaní spravidla uverejňované na internete. Najznámejší z nich sa odohral v roku 2012 v moskovskom Chráme Krista Spasiteľa.

Tri z jej členiek (Nadežda Tolokonnikovová, Marija Aľochinová, Jekaterina Samucevičová) boli po koncerte zatknuté ochrankou kostola za chuligánstvo. 17. augusta 2012 boli odsúdené na 2 roky väzenia. Sudkyňa Marina Syrovová ich odsúdila za „výtržnosti motivované náboženskou neznášanlivosťou“. Proti rozsudku sa odsúdené odvolali. Odvolanie bolo plánované na najvyšší a ústavný súd Ruskej federácie ako aj na Európsky súd pre ľudské práva v Štrasburgu.[1] Podľa rozsudku obvinené „vážne urazili presvedčenie veriacich svojim neúctivým trestným činom“.[2] Členky skupiny tvrdia, že pesničkou neútočili na cirkev, ale na ruského prezidenta Vladimira Putina.[2] Vystúpenie sa konalo pred marcovými prezidentskými voľbami a v pesničke prosili Pannu Máriu, aby zbavila Rusko Putina.[2]

Šéfka diplomacie Catherine Ashtonová označila rozsudok za „hlboko znepokojujúci“ a vyzvala Rusko na jeho zrušenie.[2] Slovenské Ministerstvo zahraničných vecí bolo rozsudkom „zaskočené“, pričom dodáva, že čin skupiny Pussy Riot bol „možno rozporuplný, ale v súlade s nespochybniteľnou slobodou prejavu občanov Ruska“.[2]

Podľa správ z októbra 2012 strávi dvadsaťštyri ročná Marija Aľochinová zvyšok svojho rozsudku v sibírskom Perme, známom svojimi drsnými väzenskými tábormi. O dva roky mladšia Nadežda Tolokonnikovová bola poslaná do Mordovie, ďalšieho populárneho regiónu pre väzňov. Tretia odsúdená členka, Jekaterina Samucevičová, bola prepustená začiatkom októbra.[3] Samucevičovej sa na súde podarilo dokázať, že bola z kostola vykázaná pred koncertom a teda sa nezúčastnila samotnej modlitby. Členky skupiny tiež zdôraznili, že nechceli uraziť veriacich.[4]

Po 21 mesiacoch odňatia slobody boli Tolokonnikovová a Aľochinová prepustená 23. decembra 2013 po tom, ako Štátna duma schválila amnestiu.[5]

Pohľad ruských občanov: „Väčšina obyvateľstva Ruskej federácie s týmito aktivitami nesympatizuje a osudy umelcov či predstaviteľov opozície sú im, zdá sa, ľahostajné. Na otázku do akej miery ide o prirodzený jav, reakciu na rozčarovanie z nenaplnených predstáv o západnej demokracii či o výsledok zastrašovania a cielenej propagandy, odpovie až budúcnosť.“[6] a veriacich: „Poskakovanie mladých 'umelkýň' z Pussy Riot (známe sa stali nie vďaka spevu, ale kvôli sexuálnym zvrátenostiam uskutočňovanými na verejnosti) a ich infantilný protestsong tak veriaci väčšinou nepovažujú za vyjadrenie politického názoru, ale za znesvätenie sakrálneho priestoru.“[7]


Nadežda Tolokonnikovová, Jekaterina Samucevičová a Marija Aľochinová počas súdneho pojednávania

Referencie

  1. Členky Pussy Riot sa odvolajú voči rozsudku v Rusku aj na ESĽP [online]. Tasr.sk. Dostupné online.
  2. a b c d e Dvojročný trest pre Pussy Riot zaskočil i cirkev [online]. Sme.sk. Dostupné online.
  3. ELDER, Miriam. Pussy Riot band members sent to remote prison camps [online]. Londýn: The Guardian, 23.10.2012, [cit. 2012-10-23]. Dostupné online.
  4. ELDER, Miriam. Pussy Riot member freed after Moscow court appeal [online]. Londýn: The Guardian, 10.10.2012, [cit. 2012-10-23]. Dostupné online.
  5. Nadežda Tolokonnikova osvoboždena po amnestii (Надежда Толоконникова освобождена по амнистии) [online]. gazeta.ru, [cit. 2018-02-19]. Dostupné online. (po rusky)
  6. VYDRA, Zbyněk; HLOUŠKOVÁ, Kateřina. Hledání seba sama. Rusko v letech 1991 – 2016. In: VYDRA, Zbyněk, et al. Dějiny Ruska. Vyd. 1. Praha : NLN, 2017. 504 s. (Dějiny států.) ISBN 978-80-7422-324-2. S. 430.
  7. ŘOUTIL, Michal. Kristova nebo státní církev?. Universum : revue České křesťanské akademie (Praha: Česká křesťanská akademie), 2017, roč. XXVI, čís. 3, s. 33 – 37. ISSN 0862-8238.

Iné projekty

  • Spolupracuj na Commons Commons ponúka multimediálne súbory na tému Pussy Riot

Externé odkazy

Ozieri-Stemma.png
Articulu in logudoresu
Ozieri-Stemma.png

Su gruppu Pussy Riot

Pussy Riot est su momene de unu collettivu femminista russu de mùsica punk-rock de Mosca, chi si esibidi in manifestaziones provocatorias contra a su regime politigu russu. Sas aziones de su grupu sunu similes a i cussas de su grupu artistigu Voina (in russu: «Война» chi cheret narre Gherra) chi est cumposto dae istudentees de sa facultade de filosofia de s'Universidade Istatale de Mosca, sa matessi iscola de Nadezhda Tolokonnikova, una de sa componentes de su grupu. De recente tres de sos componentes de su grupu sunu istadas arrestadas pruite ana fattu una performance contra a su presidente de sa Russia Vladimir Putinin sa cheja ortodossa pius importante.

Nadezhda Tolokonnikova in Mosca durante su prozessu

Solidariedade internazionale

Sas pizzinnas cundennadas ana rezidu diversas manifestatziones de solidariedade dae medas artistas, politicos, musicistas e ateras personalidades, tra custos:

Agganzos dae fora

  1. Trutnov potřetí: Svobodu pro Pussy Riot, vzkazuje John Cale a Eva Pilarová
Pussy Riot
Pussy Riot by Igor Mukhin.jpg
Cei șapte membri ai trupei Pussy Riot.
Date personale
Activitate
OrigineMoscova, Rusia
Gen muzicalPunk rock
Data formării  Modificați la Wikidata
Ani de activitate2011-prezent
Premii Hannah-Arendt-Preis[*][[Hannah-Arendt-Preis |​]]
LennonOno Grant for Peace[*][[LennonOno Grant for Peace |​]]
Václav Havel Prize[*][[Václav Havel Prize |​]][1]  Modificați la Wikidata
Prezență online

Pussy Riot este o formație feministă de punk rock din Moscova. Înființată în august 2011, aceasta organizează spectacole provocatoare despre viața politică din Rusia în locuri neobișnuite, cum ar fi pe acoperișul unui troleibuz sau pe o schelă aflată la metroul din Moscova.

Pe 21 februarie 2012, patru membre ale grupului au susținut o reprezentație în Catedrala Hristos Mântitorul din Moscova, motivate de opoziția față de președintele Vladimir Putin și față de politicile Bisericii Ortodoxe Ruse.[2][3] Acțiunile lor au fost oprite de către ofițerii de securitate ai bisericii. Pe 3 martie, după apariția pe Internet a unei înregistrări a spectacolului, trei dintre membrii grupului au fost arestați și acuzați de huliganism.[4]

Procesul lor a început la sfârșitul lunii iulie, stârnind multe controverse atât în Rusia, cât și la nivel global. Potrivit unui sondaj realizat de Centrul Levada, 44% dintre ruși au sprijinit procesul și au crezut în corectitudinea lui, în timp ce 17% nu.[5] În același timp, membrii trupei au câștigat un oarecare sprijin în Rusia și pe plan internațional datorită acuzațiilor de tratament dur din timpul arestului și riscului unei posibile pedepse cu închisoare de până la șapte ani.[6][7]

Pe 17 august 2012, cei trei membri au fost condamnați pentru huliganism (articolul 213.2 din Codul penal din Rusia), pe motiv de ură față de religie, fiecare primind doi ani de închisoare.[8][9] Biserica Ortodoxă Rusă a emis o declarație prin care cere autorităților „să arate îndurare”, în contextul legii.[10][11] Procesul și condamnarea au atras critici internaționale.[12] Miniștrii de externe din Germania și Suedia, alături de reprezentanții Uniunii Europene și SUA, au numit sentința „disproporționată”.[13]

Note

  1. ^ https://oslofreedomforum.com/speakers/pussy-riot  Lipsește sau este vid: |title= (ajutor)
  2. ^ „Six arrested at Pussy Riot protest in New York” (în engleză). Yahoo! News. . Arhivat din original la . Accesat în . 
  3. ^ „Pussy Riot sentenced to two years in prison colony over anti-Putin protest” (în engleză). Yahoo! News. . Accesat în . 
  4. ^ „Мэр Рейкьявика проехал по городу в образе Pussy Riot” (în rusă). Lenta.ru. . Accesat în . 
  5. ^ „Перед приговором секс-символ Pussy Riot в письме сторонникам заявила о победе: "Трудно поверить, что это не сон" (în rusă). NEWSru. . Accesat în . 
  6. ^ Miriam Elder (). „Pussy Riot trial 'worse than Soviet era' (în engleză). The Guardian. Accesat în . 
  7. ^ Jennifer Rankin (). „Pussy Riot case likened to Stalin show trials” (în engleză). Irish Times. Accesat în . 
  8. ^ „Pussy Riot sentenced to two years in jail” (în engleză). RT. . 
  9. ^ „Pussy Riot found guilty of hooliganism by Moscow court” (în engleză). BBC News. .  Parametru necunoscut |datăacces= ignorat (ajutor)
  10. ^ „Russian Orthodox Church asks authorities to show mercy on Pussy Riot” (în engleză). RT. .  Parametru necunoscut |datăacces= ignorat (ajutor)
  11. ^ „РПЦ попросила проявить милосердие к участницам Pussy Riot” (în rusă). Lenta.ru. .  Parametru necunoscut |datăacces= ignorat (ajutor)
  12. ^ The Independent, 17 august 2012 [1], [2]
  13. ^ „Мировое сообщество сочло наказание Pussy Riot несоразмерным” (în rusă). Lenta.ru. .  Parametru necunoscut |datăacces= ignorat (ajutor)

Legături externe

Commons
Wikimedia Commons conține materiale multimedia legate de Pussy Riot

Vezi și

Pussy Riot
Ilustracja
Członkinie zespołu
Rok założenia

2011

Pochodzenie

Rosja

Aktywność

2011–

Skład
Nadieżda Tołokonnikowa[1][2], Jekatierina Samucewicz[1][2], Marija Alochina[2] i inne
Strona internetowa
Happening na placu Czerwonym w Moskwie 20 stycznia 2012

Pussy Riot – rosyjska grupa feministyczna, przedstawiająca swoje poglądy przy użyciu języka i formy wypowiedzi, wzorowanych na całokształcie estetyki i kultury punk, a także na ruchu feministycznym Riot Grrrl.

Grupa znana jest przede wszystkim z protestów politycznych[1][2] i prowokacji obyczajowych[3]. Występy grupy mają formę nielegalnych akcji i happeningów w rozmaitych, najczęściej niekonwencjonalnych miejscach: na stacjach metra, dachach trolejbusów, na placu Czerwonym, a także w drogich butikach odwiedzanych przez rosyjską klasę wyższą[3][4]. Rosyjską opinię publiczną grupa prowokuje także wulgarnym językiem[5].

Nazwa

Inspiracją dla nazwy Pussy Riot była nazwa amerykańskiego ruchu Riot Grrrl, walczącego przeciwko przemocy wobec kobiet i o ich prawa w polityce[6]. Tłumaczyć ją można jako Bunt Cipek[7], ale też jako Bunt Kotków.

Członkinie

Nadieżda Tołokonnikowa
Jekatierina Samucewicz
Marija Alochina
Mural Kalendarze empatii na ścianie przy skrzyżowaniu ulicy Górczewskiej i alei Prymasa Tysiąclecia w Warszawie, prezentujący osoby uznane przez Amnesty International za tzw. więźniów sumienia. Fragment z wizerunkiem działaczek z Pussy Riot

Zespół powstał w październiku 2011[3]. Członkinie grupy (jest ich kilkanaście, a zespół nie ma stałego składu) występują pod pseudonimami (Bałakława, Błondi, Bożża, Garadża, Kot, Mańko, Pochlobka, Sierafima, Terminator, Tiuria, Szajba, Szlapa, Szumacher)[8]. Nie mają formalnej liderki, w grupie nie obowiązuje żadna hierarchia, a jej członkinie nie ujawniają swoich prawdziwych imion i nazwisk[6]. Znane są imiona i nazwiska trzech kobiet, sądzonych i skazanych w sierpniu 2012 za chuligaństwo motywowane nienawiścią religijną w czasie akcji w soborze Chrystusa Zbawiciela – są to Marija Alochina, Jekatierina Samucewicz i Nadieżda Tołokonnikowa. Za nieformalną przywódczynię grupy uchodzi ta ostatnia, związana wcześniej z grupą Wojna[8].

Zarówno w czasie występów, jak i podczas kontaktów z mediami, członkinie grupy noszą barwne kominiarki, zakrywające im całkowicie twarze i – niezależnie od pogody – lekkie sukienki i kolorowe rajstopy[5]. Grupa nie jest zamknięta i stara się o pozyskanie nowych członkiń. Zespół współtworzą osoby zajmujące się fotografowaniem i filmowaniem występów oraz edycją przygotowanych materiałów[6].

Poruszane problemy

W swojej twórczości grupa porusza problem braku równych praw płci, wytyka zakłamanie współczesnych władz, sprzeciwia się wszelkiego rodzaju dyskryminacji, m.in. wspiera ruchy LGBT. Postuluje wolność w sferze gender i ostro krytykuje seksizm[9]. Jak deklarują w wywiadach, ich marzeniem jest wprowadzenie socjalizmu w stylu skandynawskim. Obiektem krytyki Pussy Riot jest ich zdaniem ograniczona wolność wyborów w Rosji[10]. Jedną z głównych postaci poddawanych krytyce jest Władimir Putin[10], ale również Dmitrij Miedwiediew[7]. Putinowi grupa zarzuca seksizm i wspieranie systemu patriarchalnego[11][12].

Występy

Pierwsze występy

Nadieżda Tołokonnikowa w 2008 uczestniczyła w happeningu, w którym kilka par uprawiało seks w Państwowym Muzeum Biologicznym w Moskwie, w proteście przeciwko wyborowi na prezydenta Dmitrija Miedwiediewa, wskazanego przez Władimira Putina, i polityce rządu, który pieprzy ludzi[13].

Po raz pierwszy Pussy Riot wystąpiły publicznie w październiku 2011, gdy na kilku stacjach metra w Moskwie wykonały utwór Wyzwól bruk, w którym nawiązując do protestów w Egipcie, zachęcały do zrobienia z placu Czerwonego drugiego Tahriru[8].

14 grudnia 2011 na dachu budynku aresztu śledczego w Moskwie, w którym zatrzymano uczestników mityngu zorganizowanego na znak protestu przeciw wynikowi wyborów do Dumy, grupa wykonała piosenkę Śmierć więzieniu, wolność dla protestu (ros. «Смерть тюрьме, свободу протесту»)[6][8].

W styczniu 2012 na placu Czerwonym w Moskwie członkinie Pussy Riot wykonały piosenkę o Putinie, który narobił w spodnie po opozycyjnych wystąpieniach, a dwie z nich zostały ukarane grzywnami w wysokości 500 rubli za naruszenie przepisów o wiecach i zgromadzeniach[8].

Wydarzenia w soborze Chrystusa Zbawiciela w Moskwie i ich konsekwencje

21 lutego 2012 pięć członkiń grupy weszło do prawie pustego[14] soboru Chrystusa Zbawiciela w Moskwie i przed ikonostasem wykonała piosenkę Bogurodzico, przegoń Putina[15], w której skrytykowała powiązania hierarchów Rosyjskiego Kościoła Prawosławnego ze specsłużbami i Putinem. Nowo wybrany prezydent Putin zwrócił się wkrótce potem z przeprosinami do wiernych i kleru Cerkwi prawosławnej[16].

Dwie członkinie grupy w wieku 22 i 23 lat, podejrzane o udział w akcji, zostały wkrótce potem aresztowane; 18 marca 2012 przedłużono im areszt niemal do końca kwietnia 2012[16]; były przetrzymywane w areszcie aż do głównej rozprawy[1]. Przed budynkiem sądu obradującego nad przedłużeniem aresztu pikietowali zarówno zwolennicy, jak i przeciwnicy grupy[16]. Pełnomocnik rządu do spraw praw człowieka, Władimir Łukin, zasugerował rezygnację z przetrzymywania podejrzanych w areszcie[17]. Prokuratura, przygotowując oskarżenie, rozważała zastosowanie § 213 rosyjskiego kodeksu karnego, kwalifikującego akcję jako chuligaństwo o charakterze przestępczości zorganizowanej, za co grozi do siedmiu lat pozbawienia wolności[1][2][16]. Zdaniem adwokatów aresztowanych członkiń grupy zastosowano błędną kwalifikację prawną zarzucanego czynu, gdyż nie uszkodzono mienia ani nikt nie odniósł szkód na ciele i zdrowiu. W rosyjskich mediach wspominano często w tym kontekście pojęcie obrazy uczuć religijnych osób wierzących[1].

W połowie marca 2012 aresztowano trzecią członkinię grupy[16]. Ukarania aktywistek domagał się osobiście patriarcha Cyryl, który twierdził, że katedra została zbezczeszczona[2]. Nieliczni duchowni prawosławni wystąpili w obronie zespołu[18]. Obrońcy grupy uważają, że zarzut urażenia uczuć innych osób był jedynie pretekstem do wymierzenia kary za krytykę władzy[1].

W Dzień Kobiet 8 marca 2012 w wielu miastach świata zorganizowano akcje protestu przeciw aresztowaniu członkiń grupy. Seria pikiet miała miejsce między innymi w Moskwie, Petersburgu, Jekaterynburgu, Tomsku, Nowosybirsku, Kijowie, Berlinie, Paryżu, Pradze, Wiedniu, Nowym Jorku, Tel-Awiwie[19][20]. Międzynarodowa organizacja Human Rights Watch nazwała proponowany wymiar kary całkowicie niewspółmiernym działaniem[21].

Dla aresztowanych członkiń grupy (Marija Alochina, Jekatierina Samucewicz i Nadieżda Tołokonnikowa) prokurator zażądał kary trzech lat pozbawienia wolności[22]. 17 sierpnia 2012 sędzia Marina Syrowa, orzekająca w Sądzie Rejonowym w Moskwie-Chamownikach, uznała je za winne chuligaństwa motywowanego nienawiścią religijną. Dwie członkinie (Marija Alochina i Nadieżda Tołokonnikowa) zostały ostatecznie skazane na dwa lata pozbawienia wolności z nakazem odbywania kary w kolonii karnej o zwykłym rygorze[23][24], lecz wyszły na wolność 23 grudnia 2013, cztery miesiące przed końcem kary, dzięki amnestii zaaprobowanej przez Dumę Państwową[25].

Serial House of Cards

Nadieżda Tołokonnikowa i Marija Alochina wystąpiły w trzecim odcinku trzeciego sezonu serialu House of Cards produkcji Netflix[26].

Film dokumentalny

21 października 2013 roku wszedł na ekrany film dokumentalny „Pussy Riot: A Punk Prayer”[27], wchodzący do grona 15 kandydatów nominowanych do Oskara w kategorii najlepszego dokumentu[28]. Szef wydziału kultury samorządu moskiewskiego, Siergiej Kapkow, skierował list do dyrekcji stołecznego teatru „Gogol Centrum”, w którym domagał się odwołania pokazu filmu o zespole Pussy Riot, zwracając uwagę, że teatr ten jest państwową instytucją kulturalną, finansowaną z budżetu Moskwy, która nie powinna być kojarzona z kontrowersyjnymi osobami[28].

Koncert Amnesty International

6 lutego 2014 roku na koncercie Amnesty International w Nowym Jorku Masza Alochina i Nadia Tołokonnikowa zostały zaprezentowane osiemnastotysięcznej widowni przez Madonnę. Nadia powiedziała na scenie[29][30]:

Nie zapomnimy i nie wybaczymy naszym władzom tego, co robią ze swoimi obywatelami. Dlatego żądałyśmy i będziemy żądać Rosji bez Putina. I żądamy wolnej Rosji!

Występ na koncercie spowodował reakcję pozostałych członkiń Pussy Riot. Maria Alochina i Nadieżda Tołokonnikowa zostały wyrzucone z zespołu. W otwartym liście na blogu Pussy Riot napisano, że Alochina i Tołokonnikowa „zapomniały o aspiracjach i ideałach zespołu” i Pussy Riot to zespół wierny „lewicowej i antykapitalistycznej ideologii”, a one tymczasem zajmują się tylko prawami więźniów[31].

Pobicie w Soczi

19 lutego 2014 w Soczi podczas olimpiady zimowej grupa mężczyzn w strojach kozaków przeszkodziła w drugiej próbie zespołu nagrania wideo Putin nauczy cię ojczyznę kochać. Napastnicy pobili uczestników grupy pałkami i biczami, jedna osoba została przewieziona do szpitala. Przybyła na miejsce zdarzenia policja nikogo nie zatrzymała[32][33].

Incydent podczas mundialu

15 lipca 2018, w drugiej połowie finałowego meczu Mistrzostw Świata w Piłce Nożnej, na murawę stadionu Łużniki w Moskwie wtargnęły cztery osoby, przez co mecz musiał zostać chwilowo przerwany. Reuters zidentyfikował jedną z tych osób jako Olgę Kuracziową, członkinię Pussy Riot. Grupa wzięła na siebie odpowiedzialność za incydent, wydając oficjalne komunikaty w mediach społecznościowych[34].

Zobacz też

Przypisy

  1. a b c d e f g Inga Pylypchuk, Religion ist Macht, Die Welt, 30 marca 2012 [dostęp 2012-03-30] [zarchiwizowane z adresu 2012-03-30] (niem.).
  2. a b c d e f Christian Esch: Wie Moskau die Pussy Riots bekämpft (niem.). Frankfurter Rundschau, 2012-03-29. [dostęp 2012-03-30].
  3. a b c Benjamin Bidder: Überfallkommando mit Häkelmützen (niem.). Der Spiegel, 2012-02-21. [dostęp 2012-03-20]. Cytat: „Pussy Riot” nennt sich selbst eine Punk-Band. Mit Musikkonzerten haben ihre Auftritte aber wenig gemein, sie ähneln eher Überfällen., tłum.: Pussy Riot określają się same jako grupa punkowa. Ich występy mają jednak z koncertami niewiele wspólnego, przypominają raczej napady.
  4. Gleb Gavrik: Феминистская группа Pussy Riot: „Мы никого не будем убивать” (ros.). Deutsche Welle, 2011-11-15. [dostęp 2012-04-02].
  5. a b Hannah Beitzer: Putins wahre Gegner (niem.). Süddeutsche Zeitung, 2012-03-03. [dostęp 2012-03-21].
  6. a b c d Artystyczne protesty polityczne – na granicy sztuki, polityki i chuligaństwa. artysta.pl, 2012-06-15. [dostęp 2012-08-18]. [zarchiwizowane z tego adresu (2015-07-15)].
  7. a b Stefan Sękowski. Dajcie nam, chrześcijanom, żyć!. „Gazeta Wyborcza”, s. 9, 2012-08-23. 
  8. a b c d e „Blondi”, „Kot”, „Szajba”. Punk rockiem w Putina. tvn24.pl, 2012-08-17. [dostęp 2012-08-18].
  9. rusrep.ru.
  10. a b Alexis Zimberg: Moscow’s Merry Pranksters (ang.). Foreign Policy, 2012-03-03. [dostęp 2012-03-20].
  11. NPR.
  12. Большой город.
  13. Henrik Aeshna, Sex orgy in a museum! – What do Pussy Riot & Voina have in Common? Fuck for the heir Puppy Bear!, 19 sierpnia 2012 [dostęp 2012-12-19] [zarchiwizowane z adresu 2012-09-01] (ang.).
  14. Masha Lipman: The Absurd and Outrageous Trial of Pussy Riot (ang.). The New Yorker, 2012-08-07.
  15. Kejklířky, jež nikomu neubližují. Pussy Riot čeká Den D.
  16. a b c d e Tagesthemen (niem.). ARD Mediathek, 2012-03-18. [dostęp 2012-03-20].
  17. Pussy-Riot-Rockerinnen drohen lange Haftstrafen (niem.). Der Spiegel, 2012-03-07. [dostęp 2012-03-20].
  18. A. Jefimow, Смиренный борец.
  19. Елена Костюченко. Православные за и против «Новая газета», 11.03.2012.
  20. Punk Band Arrests Spark New Protests – «The Moscow Times», 11.03.2012.
  21. Charles Clover. Pussy Riot dig claws into Putin (ang.) – Financial Times, March 16, 2012.
  22. Прокурор потребовал для участниц Pussy Riot по 3 года лишения свободы, Mail.ru, 7 sierpnia 2012 [zarchiwizowane z adresu 2012-08-10] (ros.).
  23. 2 lata łagru dla Pussy Riot. „Bez tego się nie poprawią”, Gazeta.pl, 17 sierpnia 2012 [zarchiwizowane z adresu 2012-08-20].
  24. Członkinie Pussy Riot uznane za winne. „To była przestępcza zmowa”, Onet.pl, 17 sierpnia 2012.
  25. Ostatnia członkini Pussy Riot na wolności. Tołokonnikowa i Alochina objęte amnestią [ZDJĘCIA], Polska Times, 23 grudnia 2013.
  26. Pussy Riot makes a bold cameo in ‘House of Cards’ season 3 (ang.). Yahoo! Finance. [dostęp 2015-03-17].
  27. BBC Four – Storyville, 2013–2014, Pussy Riot – A Punk Prayer (ang.). BBC. [dostęp 2013-12-29].
  28. a b Władze Moskwy chcą odwołania filmu o Pussy Riot, Onet.pl, 29 grudnia 2013 [dostęp 2013-12-29] [zarchiwizowane z adresu 2014-01-01].
  29. gay.ru.
  30. The Morning Journal.
  31. Pussy Riot: uwolnione z łagru Alochina i Tołokonnikowa nie są już członkiniami zespołu, Wyborcza.pl.
  32. Казаки избили участниц Pussy Riot нагайками, utro.ru.
  33. tokfm.pl Czlonkinie Pussy Riot brutalnie zaatakowane w Soczi.
  34. Finał mundialu zakłócili członkowie Pussy Riot [dostęp 2018-07-15].
Pussy Riot
Pussy Riot at Lobnoye Mesto on Red Square in Moscow - Denis Bochkarev.jpg
Pussy Riot på Den røde plass 20. januar 2012.
Utmerkelser Hannah Arendt-prisen (2014), LennonOno Grant for Peace (2012), Václav Havel-prisen for kreativ motstand (2014)[1]Rediger på Wikidata
OpphavMoskva, Russland
Sjanger punkrock
Aktive år2011–
PlateselskapIngen
Nettstedpussy-riot.livejournal.com
IMDbIMDb
Medlemmer
Nadezjda Tolokonnikova, Marija Aljokhina, Jekaterina Samutsevitsj

Nadezjda Tolokonnikova i en rettssal i Moskva 20. juni 2012

Pussy Riot er et russisk, feministisk punkrockkollektiv dannet i august 2011. Gruppen har sitt opphav i kunstnersammenslutningen Vojna, og er inspirert av blant andre Riot Grrrl-bevegelsen.[2] Rundt 25–30 kvinner har vært med i Pussy Riots opptredener – alle under pseudonym og med strikkede balaklavaer.[3]

Pussy Riot er kjent for sine ulovlige stuntopptredener i Moskva på plasser som Moskvas metro, Den røde plass og på taket av en trolleybuss. 21. februar 2012 stilte de seg opp bak amboen foran ikonostasen i Frelseren Kristus-katedralen, der de med en sunget punk-bønn fremførte verselinjer som «Gudeføderske, jag Putin ut! (Богородица, Путина прогони!)», «Patriark Gundjajev tror på Putin; bedre om den tispen trodde på Gud (Патриарх Гундяев верит в Путина. Лучше бы в Бога, сука, верил), og «Bæsj, bæsj, Herrens bæsj! (срань господня)» protesterte mot patriark Kirills åpne støtte til Putin i den pågående valgkampen, hvorpå tre av gruppens medlemmer ble arrestert. Filmopptak av opptredenden ble senere brukt for å lage et videoklipp med sangen. I juli 2018 stormet aktivister fra Pussy Riot banen under finalen i fotball-VM.[4]

Arrestasjon og rettssak

To medlemmer av gruppen, Nadezjda Tolokonnikova og Maria Aljokhina, ble arrestert 3. mars 2012, i etterkant av opptredenen i Frelseren Kristus-katedralen. Et tredje medlem, Jekaterina Samutsjevitsj, ble arrestert i midten av mars, og de tre ble anklaget for hooliganisme (russisk straffelovs artikkel 213. 2)[5] og holdt i varetekt inntil videre. Strafferammen er sju års fengsel.[6] Varetektsfengslingen ble fordømt av blant andre Amnesty International,[7] Russlands menneskerettighetsombudsmann Vladimir Lukin[8] og popdronningen Alla Pugatsjova.[9]

19. april 2012 vedtok en domstol i Moskva at varetektsfengslingen måtte opprettholdes minst frem til 24. juni.[10] 20. juni ble varetektsfengslingen vedtatt forlenget med ytterligere tre uker til 24. juli.[11] Kort tid etter ble et åpent brev som krevde kvinnenes løslatelse signert av 25 000 russere, hvorav rundt 100 kjente kulturpersonligheter, inkludert skuespillerne Tsjulpan Khamatova og Jevgenij Mironov som tidligere har stilt opp i videoer for å få Putin gjenvalgt.[12] De tre kvinnenes advokat har klaget saken inn for Den europeiske menneskerettsdomstolen, som i begynnelsen av juli besluttet å prioritetsbehandle saken.[13] 20. juli ble varetektsfengslingen formelt utvidet frem til 12. januar 2013.[14] 2. august 2012 ytret for første gang Russlands president Putin seg om saken. Under et besøk til London sa han at «jeg synes ikke at de skal straffes så hardt for det».

Rettssaken startet 30. juli. 2012[15] Den russisk-ortodokse kirke uttalte at selv om gruppens aksjon var krenkende mot «millioner av mennesker» burde «statsmyndighetene utøve nåde mot dem i pakt med loven i det håp at de vil avstå fra å gjenta blasfemiske aksjoner».[16] 17. august 2012 ble de tre medlemmene av Pussy Riot funnet skyldig og dømt til to års fengsel. Rettssalen var fylt til randen med mer enn 500 mennesker da dommen ble lest opp.[17]

De tre medlemmene anket dommen. Jekaterina Samutsjevitsj ble løslatt på prøve 10. oktober 2012, med begrunnelsen at hun hadde i mindre grad enn de andre hadde deltatt i opptredenen i katedralen,[18] noe som skyldtes at hun ble stanset av sikkerhetsvakter på et tidlig tidspunkt.[19] Dommen mot de andre to ble opprettholdt.

Da statsminister Dmitrij Medvedev i begynnelsen av november ble spurt hva han mente om saken, svarte han at han ikke ville idømt fengselsstraff hvis han hadde vært dommer i saken.[20]

Internasjonal støtte

De har mottatt støtteerklæringer fra en lang rekke internasjonale musikere og grupper, blant annet Paul McCartney, Red Hot Chili Peppers, Sting, Peter Gabriel, Faith No More, Franz Ferdinand, Pet Shop Boys, The Knife, Patti Smith, Die Antwoord, Pete Townshend, Peaches, Madonna, Tegan and Sara, Johnny Marr, Propagandhi, Anti-Flag og Yoko Ono.

121 medlemmer av den tyske Forbundsdagen sendte et brev til den russiske ambassadøren i Tyskland, Vladimir Grinin, hvor de beskrev behandlingen av kvinnene som ute av proporsjoner og drakonisk. En talsmann for USAs regjeringsadministrasjon uttrykte skuffelse over kjennelsen og at straffeutmålingen var uforholdsmessig streng (disproportionate).[21]

Amnesty International Norge gikk lenger og sa at det de tre hadde gjort, er «ingen forbrytelse».[22]

Referanser

  1. ^ oslofreedomforum.com[Hentet fra Wikidata]
  2. ^ John Freedman (19. juli 2012). Pussy Riot Women Have Look of Purpose in Their Eyes.
  3. ^ Andrej Sjaryj (21. juni 2012). Арт-активист Петр Верзилов – о творчестве Pussy Riot (intervju med Petr Verzilov)
  4. ^ Helljesen, Vilde (15. juli 2018). «Stormet banen i VM-finalen – Pussy Riot sier de står bak». NRK. Besøkt 15. juli 2018. 
  5. ^ Ben Johnson: Why Are Pussy Riot’s Alleged Crimes Called “Hooliganism”?, Slate Magazine, 1. august 2012.
  6. ^ Marc Bennetts (27. mars 2012). Pussy Riot Hit Back at Church Criticism. RIA Novosti
  7. ^ Marc Bennetts (4. april 2012). Amnesty Calls on Russia to Free Pussy Riot Suspects. RIA Novosti
  8. ^ Russia's Rights Ombudsman Calls for Pussy Riot Release. RIA Novosti 11. april 2012
  9. ^ Marc Bennetts (16. april 2012). Russia’s Pop Queen Wants Freedom for Pussy Riot. RIA Novosti
  10. ^ Marc Bennetts (19. april 2012). Pussy Riot to Remain Behind Bars. RIA Novosti
  11. ^ Moscow Court Prolongs Custody for Three Pussy Riot Members. RIA Novosti 20. juli
  12. ^ Miriam Eider (30. juni 2012). Russians join in call for Pussy Riot trio's release. The Guardian
  13. ^ European Rights Court to Give Priority to Pussy Riot Case
  14. ^ Court Extends Detention of Pussy Riot Women Until January. Moscow Times 20. juli 2012
  15. ^ Pussy Riot: trial that's putting Vladimir Putin's crackdown in spotlight. The Guardian 30. juli 2012
  16. ^ «Pussy Riot: Russian Church Urges State To Show 'Mercy'». Reuters. Besøkt 17. august 2012. 
  17. ^ Pussy Riot dømt for oppvigleri. nrk.no
  18. ^ Miriam Elder (10. oktober 2012). «Pussy Riot member freed after Moscow court appeal». The Guardian. 
  19. ^ Natalia Antonova (10. oktober 2012). «Pussy Riot: it was clear Yekaterina Samutsevich had a get-out-of-jail card». The Guardian. 
  20. ^ «Medvedev: Pussy Riot Has Served Enough Jail Time». RIA Novosti. 2. november 2012. 
  21. ^ Obama spokesman condemns ‘disproportionate’ prison term for Russian punk band members. Yahoo News 17. august 2012
  22. ^ Tone M. F. Vestheim (17. august 2012). Pussy Riot-dommen - en skam for Russland. Amnesty International Norge

Eksterne lenker

Pussy Riot
Pussy Riot
Pussy Riot
Információk
Eredet  Oroszország, Moszkva
Alapítva 2011
Aktív évek 2011-től
Műfaj punk, oi!, rock
Tagok
Marija Aljohina, Jekatyerina Szamucevics, Nagyezsda Tolokonnyikova és további anonim tagok

A Pussy Riot weboldala
A Wikimédia Commons tartalmaz Pussy Riot témájú médiaállományokat.

A Pussy Riot (ejtsd: pusszi rájöt (magyarul: puncilázadás) egy orosz feminista punk-rock együttes, mely polgárpukkasztó fellépéseivel igyekszik társadalmi-politikai problémákra felhívni a figyelmet. Szokatlan helyszíneken (a moszkvai metróban, a Vörös téren, a Megváltó Krisztus-székesegyházban stb.) rendezett villámcsődületeikkel hívták, hívják fel magukra a figyelmet.

Története

A Pussy Riot punk együttes, aktivista csoport 2011 augusztusában alakult. Nagyjából 12-15 álnevet viselő fiatal lányból áll, akik fellépéseiken arcukat eltakaró balaklavát és színes ruhákat, rikító színű harisnyanadrágot viselnek, télen is. Látványos rezsim-ellenes, Putyin-ellenes performanszokat, akciókat hajtanak végre villámcsődület formájában.

Az együttes inspirációjaként szokta említeni a Bikini Kill amerikai punkzenekart és a Riot Grrrl feminista mozgalmat is. Lényeges különbség, hogy a Bikini Kill koncerteken lép fel, a Pussy Riot viszont politikai indíttatású villámcsődületeket hajt végre.

Az együttes politikai nézetei a feminizmus és az antiautokratizmus keverékéből állnak össze. Performanszaik, dalaik feminista kiáltványok, a nemek egyenlősége és a demokrácia nevében, és nyilvánvalóan Putyin-ellenesek. Putyint a szexizmus és patriarchális autoriter rezsim szimbólumaként veszik célba.

Első, Szabadítsd fel a kockakövet! (oroszul Освободи брусчатку) című performanszukkal a 2011. évi választások meghamisítása ellen tüntettek, ami ellen Oroszország-szerte zajlottak tüntetések, "Oroszországot, Putyin nélkül!" címmel és tematikával. Performanszaik, villámcsődületeik helyszínei a moszkvai metró különböző állomásai voltak.

Következő dalukhoz (Halál a börtönre, szabadságot a tiltakozásnak, oroszul Смерть тюрьме, свободу протесту) kapcsolódó villámcsődületük színhelyének a moszkvai 1. számú gyűjtőfogház tetejét választották, ahol a 2011. december 14-i tüntetésen letartóztatott ellenzékieket tartották fogva.

2012. február 21-én a moszkvai Megváltó Krisztus-székesegyház ikonosztáza előtt csináltak performanszot, villámcsődület formájában. Az itt előadott dal címe: Szűzanya, zavard el Putyint! (Богородица, Путина прогони!) volt. A performansz, illetve az arról készült videó minden eddiginél nagyobb visszhangot kapott, bejárta a világsajtót, és a világ nagy televízióinak szenzációjává vált. A csoport három tagját a helyszínen letartóztatták huliganizmus, valamint vallási gyűlölet szításának vádjával. Augusztus 18-án végül „vallási gyűlölet által motivált garázdaság” miatt 2 év börtönbüntetésre ítélték őket, amit börtönkolóniában kell letölteni, amely a gulág-rendszer mai formájaként tekinthető. Az együttes másik két tagja külföldre menekült, ellenük körözést adtak ki.[1] Az ítélet ellen a bíróság előtti tüntetésen tiltakoztak, ahol Garri Kaszparov sakkvilágbajnokot, ellenzéki politikust a rohamrendőrök brutális körülmények közt tartóztatták le.[2]

Az orosz ortodox egyházban komoly viták alakultak ki, hogy istenkáromlás miatt a templomot újra kell-e szentelni. Az egyház kegyelmet kért a lányoknak.[3] Dmitrij Medvegyev kormányfő is enyhébb büntetést tartott volna indokoltnak,[4] Vlagyimir Putyin orosz elnök szerint viszont az elsőfokú bíróság helyesen döntött. Másodfokon az egyik nő, Jekatyerina Szamucevics büntetését felfüggesztették, a többiekét helybenhagyták.[5] Az ítéletnek Magyarországon is nagy visszhangja volt. Az együttes magyar rajongói tiltakoztak az orosz nagykövetség előtt.

2012. szeptember 3-án a Der Spiegel című német hetilapban megjelent interjúban Nagyezsda Tolokonnyikova azt mondta: az ellenük folytatott perrel a Putyin-rendszer „saját magáról állított ki ítéletet, amikor két év börtönre ítélt minket anélkül, hogy bármilyen bűncselekményt elkövettünk volna”.[6]

2013. december 23-án kiszabadult Nagyezsda Tolokonnyikova és Marija Aljohina, miután a téli olimpiára tekintettel a parlament egy olyan törvényt hozott, amely a kisebb bűncselekmények miatt elítélteket, kiskorúakat és a kisgyermekes anyákat szabadon engedi. Aljohina szabadulása után így nyilatkozott: „Ha lett volna lehetőségem, visszautasítom a kegyelmet”.[7]

A börtön felé félúton; 2012-2013

2018. július 15-én Moszkvában a 2018-as labdarúgó-világbajnokság döntőjében politikai demonstrációként az 52. percben a pályára rohantak, ami miatt több percre leállt a mérkőzés.[8]

Tagok

További információk

  • Berohantak a pályára a vb-döntőn
  • Nadya Tolokonnikova: Lázadj! A Pussy Riot útmutatója aktivistáknak; ford. Garamvölgyi Andrea; HVG Könyvek, Bp., 2019
  • Masha Gessen: A szavak ereje. Pussy Riot; ford. Parászka Boróka; Athenaeum, Bp., 2019
  • Marija Aljohina: A lázadás napjai. A Pussy Riot története első kézből; ford. Mátravölgyi Tímea, Vincze Ádám; Cser, Bp., 2020

Jegyzetek

Külső hivatkozások

Commons:Category:Pussy Riot
A Wikimédia Commons tartalmaz Pussy Riot témájú médiaállományokat.

.